Lohjan seurakuntaan valittiin 3.10.2011 uusi kirkkoherra, joka on neljäskymmenesensimmäinen Lohjalla. Ensimmäinen, Ingvaldus- niminen kirkkoherra johti Lohjan seurakuntaa jo katolisella ajalla 1323-1381. Uusi kirkkoherra Juhani Korte siirtyi Lohjalle Karkkilasta, missä hän ehti toimia kirkon palveluksessa reilut 22 vuotta. Jyväskylästä lähtöisin oleva, nyt 51. vuottaan kulkeva Juhani Korte sai ensi kosketuksen Lohjaan jo 1980-luvulla ollessaan teologiharjoittelijana mukana Lohjalla pidetyissä kirkkoherranvaaleissa.

Kirkko elää murroksen ajassa

Iso muutos kirkollisessa toiminnassa Suomessa tapahtui 80-90 lukujen vaihteessa naispappeuden toimesta. Tuolloin elettiin aikaa, kun papinvirasta oli mahdollista pitää pitkiäkin sapattivapaita - sittemmin kaksikymmentä vuotta on muuttanut tilannetta jopa niin paljon, että nykyään teologian opiskelijoista selvästi suurempi osuus on naisia kuin miehiä eikä pappisvirka ja kestävyys ole itsestäänselvyyksiä.

  • Ei pelkästään kirkon hallinnollinen muutos, mutta myös koko yhteiskunnallinen myllerrys ja kehitys on tuonut paljon muutoksia kirkon ja samalla kirkkoherran toimintaan.
  • Esimerkki aiemmin uuden henkilön palkkaaminen tapahtui kirkon määrättyjen ohjeiden mukaisesti kun taasen nykyään palkka-ja työaika sekä työtehtäväkysymykset ovat pitkälti paikallisen tason neuvottelukysymyksiä eli kirkkoherra, papiston johtajana ja paikallisen kirkon hengellisenä johtajana kohtaa nykytyössään moninaisempia tehtäviä kuin aiemmin ja työnkuva on monipuolisempi.

3Nykymaailma ja arvot

Lohjalla kirkko on toiminut jo noin 700 vuotta, näiden vuosisatojen aikana yhteiskunta ja maailma ovat muuttuneet. Nykyaikainen kulutusyhteiskunta, globalisaatio, internet, teknologia, muuttuvat mielikuvat Suomessa, Euroopassa, maailmalla, kaikki lisäävät tavallaan sitä kaaosta, mikä jokaista ihmistä kohtaa hänen syntyessään tähän maailmaan.

  • Usko, seurakunta ja kirkko ovat meille suomalaisille tuttuja ja turvallisia asioita - itsestäänselvyyksiä. Ne ovat olleet vuosisatoja. Kirkkoa ja seurakuntaa vastaan voi kapinoida kuin murrosikäinen. Näinhän viime vuosina on tehty.
  • Kirkkoamme kutsutaan mielellään kansankirkoksi, kuuluuhan seurakuntien jäsenyyteen vieläkin suomalaisten suuri enemmistö. Olemme kuitenkin haastavan todellisuuden edessä. Kuntien rajojen siirtyessä, ihmisten arvojen muutoksissa ja seurakuntien verotulojen kaventuessa on meidän yhdessä katsottava tulevaisuuteen.
  • Kirkon ja seurakunnan yhtenä tärkeänä tehtävänä on olla olemassa muistuttamassa ihmistä hänen omasta arvostaan ihmisenä, seurakuntalaisena - ihmisyys, ihmisarvo, Jeesus ja Jumala, nämä ovat asioita, joita kirkon tulee sanomassaan painottaa.
  • Nykymaailma odottaa jatkossa meiltä jokaiselta myös luottamusta lähimmäisiimme, uskoa siihen, että sovitut asiat tehdään ja tätä tavoitetta vastaan asettuu nykymaailman meno, jossa usein tulee vastaan kysymys ”mitä minä tästä saan?”

Kirkon palvelut

Nykykirkon palvelut ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet ja rakentuneet tukemaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka perusarvot löytyvät myös kirkollisesta sanomasta lähimmäisen auttamisesta, yhtenäisyydestä.

  • Kaiken muutoksen ja mullistuksen keskellä ihminen ja seurakunnan jäsen on pelon vallassa: miten kotikirkkoni käy?
  • Seurakunnan työntekijänä saatamme puhua rakenteista ja monista muista asioista, jotka ovat merkittäviä meille seurakunnan palveluksessa oleville ihmisille. Yhtä lailla seurakuntalainen aistii huolen ja huomaa myös ympäröivän maailman muutokset, kertoo Korte. Taloudellisten olosuhteiden muutokset ja 1990-luvulla tapahtunut valtion ja kirkon yhteyden löystyminen tarkoittavat että kirkonkin pitää tarkastella palveluitaan kriittisesti.
  • Kyllä kirkon tulee miettiä tarkkaa mitkä palvelut oikeasti kuuluvat meille ja ovat toimintamme kannalta keskeisiä ja oleellisia, miettii Korte.

Loppiainen ja joulunajan päättyminen

Loppiainen (myös teofania tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi.

  • Loppiainen on yksi kirkollisen vuoden merkittävistä aikapaaluista. Jokainen kirkkovuosi koostuu selvistä osioista, jotka toistuvat vuosittain. Se on tiettävästi kristikunnan kannalta se kaikkein vanhin juhla ja joskus vanha kansa sanoo ”vanhaksi jouluksi”, koska aikoinaan juuri loppiaisena vietettiin Jeesuksen syntymäpäivää.
  • Loppiaisena monessa seurakunnassa suoritetaan seurakunnan uusien työntekijöiden siunaaminen.
  • Loppiainen aloittaa kirkollisessa vuodessa Jeesuksen elämäntyön läpikäymisen, opetukset, kasteen armo.. Loppiaista sanotaan myös kolmen kuninkaan juhlaksi.
  • Loppiaisena olisi jokaisen ihmisen hyvä miettiä omaa elämäänsä ja sitä mitä oikeasti onnellinen elämä tarkoittaa.

Paperitehdas